sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Back in business!!

Enpä ole kirjoitellut hetkeen..
Remontti on jatkunut hyvin, vaikka viime postauksen aikoihin olikin usko kadoksissa.
Heikot hetket kai kuuluvat asiaan :D

Nyt energia on tullut takaisin ja olenkin tällä viikolla urheillut joka päivä!


  
Oon aivan koukuttunut Kiloklubi.fi-sivustoon! Oon saanut ihan mielettömästi intoa ja perspektiiviä koko hommaan, erityisesti syömiseen. Kiloklubissahan siis pidetään ruokapäiväkirjaa ja sivusto laskee automaattisesti, miten ruokavalio jakautuu (hiilarit, proteiinit, rasva jne.) ja syötkö tarpeeksi esim. kasviksia ja kuitua. Aivan mahtavaa! Suosittelen todellakin kaikille, myös ei-laihduttajille, jos ruokavalio kiinnostaa. Monet uskottelevat itselleen syövänsä terveellisesti, mutta totuus voi yllättää! 
Itse olen oppinut, paitsi kirjaamaan syömiseni, myös suunnittelemaan aterioita etukäteen. 
Yleensä suunnittelen ja täytän päiviksen jo aamulla "ihanteelliseksi" ja sovin itseni kanssa, että näillä mennään tänään. Ja hyvin olen pysynyt ruodussa :)

Vaa'alla olen taaskin käynyt laiskasti, viimeksi kai perjantaina salilla, ja paino oli viikossa laskenut ainakin n. 0.5kg. Olin punnittaessa juuri juonut paljon vettä, eli vaikea arvioida todellista painoa.
Pitäisi kai hankkia se vaaka niin saisi tsekattua aamupainot. 
Vyötärö on kuitenkin kaventunut viikossa useamman sentin! :)))

tiistai 20. syyskuuta 2011

:-----------(((

Mikähän kumma mua vaivaa?
Tuntuu kuin kaikki energia olisi kadonnut tuhkana tuuleen, vaikka olen nukkunut, syönyt ja liikkunut ihan entiseen malliin.

Heräsin (ihme kyllä) aamulla bodyflowtunnille, mutta olin kuolemanväsynyt ja äkäinen kuin ampiainen, ja heti takaisin kotiin päästyäni menin takaisin nukkumaan. Heräsin, join pari isoa kuppia kahvia ja nyt tuntuu, että voisin taas jatkaa nukkumista.
Söin normaalin lounaan pari tuntia sitten, ja nyt on jo niin nälkä, että vatsa tuntuu heittävän volttia.

WHAT'S GOING ON?!?! Missä kaikki viime viikkojen energia ja hyvä fiilis?
Meneekö tämä ohi vai tätäkö tämä tulee olemaan tästä eteenpäin? 

Pitääkö mun kuunnella kroppaani joka käskee syömään enemmän, vai kärvistellä ja pysyä ateriarytmissä, jonka olen juuri vaivoin oppinut?

Apua :( pelottaa, että koko homma kusee nyt kun kuvittelin päässeeni hyvin vauhtiin.

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Hairahdus



Eilen kävikin niin hassusti, että vetäisin kännin.
Lähdin kaverille istumaan iltaa, kumosimme muutaman pullon viiniä ja päädyimme homobaariin tanssimaan. Kotiin kompuroin vasta aamulla.

Tänään nukuin koko päivän ja söin pitsan, suklaata ja mehujään. Olo on ihan kamala ja morkkista pukkaa. Olen ollut niin polleana kun en ole käynyt juhlimassa moneen viikkoon. Aamulla olisi myös ollut lihaskuntotreenit jotka nyt missasin.
Toisaalta, oli kivaa, joten mitä sitä katumaan... Eikä tämä uusi freesi elämä varmaan tähän kaadu.
Huomenna suoritan kyllä katumusharjoituksen tekemällä pitkän juoksulenkin, satoi tai paistoi!

perjantai 16. syyskuuta 2011

Keep on running!

Olen aina, AINA inhonnut juoksua.
Se tuntuu ikävältä jaloissa, hengästyn heti niin että sattuu, ja tietenkin näytän idiootilta.

Äitini, joka on muutenkin ehkä aktiivisin tuntemani liikkuja, on viimeisen vuoden aikana innostunut tosissaan juoksusta ja jauhaa siitä aina kun joku jaksaa kuunnella. Äiti on jo pitkään yrittänyt saada minuakin kokeilemaan ja kiinnostumaan, mutta olen aina jyrkästi kieltäytynyt, koska juokseminen on yksinkertaisesti kamalaa.
Eräänä iltana, kun olin kävelemässä, sain ajatuksen: "nytpä teen äippään vaikutuksen ja juoksen vähän". Pidin mielessä äidin ohjeen nro 1, eli vauhdin ei tarvitse olla kävelyvauhtia nopeampaa.

Ihme kyllä, juoksin yhtäjaksoisesti pari kilometriä! Mitenkään nautinnollista se ei vieläkään ollut, hengästytti hurjasti ja sylkeä tuli niin paljon, että kokoajan piti olla räkimässä.
Lenkin jälkeen olin kuitenkin niin uskomattoman ylpeä, että tekstasin heti äidille ja päätin, että tätähän voisi kokeilla joskus uudestaankin.

Nyt olen käynyt juoksemassa about pari kertaa viikossa ja olen huomannut sen olevan oikeastaan aika kivaa! Kuntoni on kohonnut tämän remontin myötä niin paljon, etten hengästy puoliksikaan yhtä pahasti ja jaksan nyt juosta suht helposti puoli tuntia non-stoppina.
Vauhtini ei tosiaan päätä huimaa, mutta kaikki aikanaan. Tärkeintä ainakin minulle on tasaisen rytmikäs hengitys, kiinnitän siihen oikeastaan kaiken huomioni.

Tämä on pieni askel maailmalle, mutta jättimäinen minulle! Jonain päivänä vedän vielä maratonin :D

Kävin treenien jälkeen salilla vaa'alla ja kiloja on lähtenyt parissa viikossa kaksi. Olen siis pienentynyt projektin aikana vajaat viisi kiloa :)
En omista vaakaa, joten en pääse kyttäämään painoani päivittäin (ehkä ihan hyvä, pomppisin siinä varmaan jatkuvasti..), mutta nyt siis näyttää siltä, että kiloja lähtee juurikin suunnittelemallani tahdilla, eli kilo/viikko.
Ensimmäisissä postauksissa kerroin, että haluan laihtua 5-10 kiloa.
Nyt kun näen, että kiloja tosiaan tippuu, tavoite on tosiaankin se -10kg!

torstai 15. syyskuuta 2011

Salonkikelpoinen proteiinipirtelö

Tehtiin tänään nyrkkeilytreenien jälkeen kaverin kanssa aivan s a i r a a n hyvää palautumisjuomaa!
Heiteltiin sekaan vähän randomilla kaikkea mitä kaapistä löytyi, ja juomasta tuli ihanan kermaista herkkua, melkein kuin OIKEAA pirtelöä! :D

Ohje:
( kahdelle herkkusuulle tästä riitti paljon juotavaa, jos tekee vain itselleen niin kannattaa puolittaa määrät)

kaksi banaania
purkki rasvatonta maitorahkaa
1/2 tölkkiä säilykemangoa + pikkuisen lientä
Omena-pilttipurkki
neljä kukkurallista ruokalusikallista proteiinijauhetta (varmaan mikä vain protskujauhe käy, me käytettiin Herbalifen maustamatonta hera+soijaproteiinijauhetta, joka ei maistu oikein miltään)
pari ruokalusikallista hampunsiemeniä
pari desiä vähärasvaista soijamaitoa
pari desiä vettä
jääpaloja
(1 rkl msm-jauhetta)

Kaikki ainekset blenderiin ja nestettä sen verran että koostumus miellyttää, surrrururrrr ja om nom!

ps. Kisu ei halua, että laihdun.Tuossa se söpöliini polkee mun masumakkaroita.

keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Tälläytymishimoa ja iho-ongelmia

Olen aina rakastanut pukeutumista ja meikkaamista, olen juuri niitä tyyppejä, jotka punaavat huulensa kauppareissulle.
Juhlimaan lähtiessa on aina parasta, kun laittaa tukan nätiksi ja tekee meikin erityisen huolellisesti samalla kun siemailee valkkaria ja kuuntelee lempparimusiikkia. 

Nyt kun minusta on tullut urheiluhullu ja omituinen ituhippi, olen kulkenut pari kuukautta vanhoissa abiverkkareissa ja t-paidassa, jonka alta vilkkuvat seksikkäät urheilurintsikat.
Tukka on aina kiinni ja yleensä myös likainen.
"Meikata" taisin viimeksi sunnuntaina kun sipaisin meikkivoidetta näppyjen päälle kun suuntasin kaupungille.

TÄMÄ EI NYT KÄY LAATUUN!

Minulla on kauhea tälläytymishimo!!
Haluan laittaa mekon päälle ja korkeimmat korkoni jalkaan ja lähteä lirkuttelemaan pojille!
Vaatiiko tämä nyt sen, että lähden pitkästä aikaa baariin? Juominen ei juurikaan kiinnosta, haluan vain pynttäytyä. Tuntuu tyhmältä kulkea kotona korkkareissa :(

Tästä tulikin mieleeni, että ihoni on mennyt tämän elämäntaparemontin aikana huonompaan kuntoon, mikä on mielestäni outoa! Kaikkihan aina kertovat, kuinka terveelliseen ruokavalioon siirtyminen ja liikunnan aloittaminen näkyvät ensimmäisenä ihossa, joka hehkuu terveyttä ja elinvoimaa.
JOOEI, minun pärstäni on rutikuiva ja pientä finniä pukkaa koko ajan.
Ensin ajattelin positiivisesti "kehoni varmaankin puhdistuu ja puskee nyt kuona-aineita ulos ihon kautta plaaplaa", mutta tämä on jatkunut nyt jo niin kauan etten enää usko tuohon.
Seuraavaksi pohdin,  josko treeneissä hikoilu aiheuttaisi finnit, niitä kun tulee erityisesti juuri otsan alueelle. En tiedä pitääkö paikkaansa, mutta yritän nyt kuitenkin jatkossa muistaa pestä naamani heti treenin jälkeen jo pukuhuoneessa.

Sitten tajusin ihoni kuivuuden. Märisin asiasta kosmetologiystävälleni, joka tekikin minulle peruskasvohoidon ja mekaanisen ihonpuhdistuksen. Ihoni on ilmeisesti niin kuiva, että epäpuhtaudet eivät pääse ulos, vaan jäävät tukkoon jonnekin sinne syvemmälle. Pohdimme hoidon aikana, mikä voisi olla syynä tähän kuivumiseen. Valitin siitä, kuinka epäreilua on, että syödessäni epäterveellisesti ihoni oli ihan perushyvässä kunnossa, mitä nyt joitain finnejä joskus. Tähänpä ystäväni totesi, että aikaisemmin rasva ja lika ovat varmaankin päässeet liikkumaan paremmin ulos.
HEUREKA!
Olen karsinut ruokavaliostani rasvat lähes minimiin, joten niitä ei ilmeisesti riitä ihoni tarpeisiin!
Hyvä muistutus siitä, että ihminen tosiaan tarvitsee myös rasvaa, vaikka olisikin laihiksella.
Nyt yritän siis lisätä hieman hyviä rasvoja, esim. laadukasta oliiviöljyä vaikkapa salaatin sekaan, sekä suurta rakkauttani avocadoa!! Ajattelin myös tänä iltana helliä nassuani ulkoisesti kookosöljyllä.
Katsotaan lähteekö iho paranemaan :)

tiistai 13. syyskuuta 2011

Ruokapäiväkirja

En pidä säännöllistä ruokapäiväkirjaa, mutta nyt listasin päivän syömiset ihan mielenkiinnosta.
Päivittäinen ruokapäivis voisi kyllä olla minullekin hyvä keino vahtia syömisiä, täytyy yrittää ottaa tavaksi.

----

Aamulla ennen bodyflowtuntia klo 7.30: omena

Aamiainen n. klo 9.30: puuro kahdesta Elovena-pussista + superfoodit , kaksi kuppia kahvia soijamaidolla

Lounas n. klo 11.00: kahvilassa katkarapu-lämminsavulohisalaattia, rasvaton cappucino, puolikas cookie

Välipala: manteleita, mulperimarjoja

Päivällinen n. klo 17.00: kotona kana-katkarapunuudelin jämät, seassa 1/2 avocado, 1 tomaatti, n. 1 dl rasvatonta raejuustoa, kaalia, hampunsiemeniä

Nyrkkeilytreenin jälkeen klo 21.30: purkillinen rasvatonta maitorahkaa + ripaus kanelia

Iltapala klo 23.00: ystävän luona muutama chicken wing, lasi soijakaakaota, neljä palaa suklaata, luumu, muutama manteli

Lisäksi n. 2.5-3 litraa vettä, josta litrassa mukana yhteensä n. 2 rkl msm-jauhetta.

maanantai 12. syyskuuta 2011

Sunnuntai

Eilinen lihaskuntotunti oli kidutusta!
Itsetunto ei tosiaan ollut huipussaan, kun staattisissa vatsalihasliikkeissa rymähdin ensimmäisenä lattiaan :D mutta ei saa lannistua, kyllä tämä kunto tästä pikkuhiljaa kohoaa. Ja onneksi ohjaaja on kiva.
Venyttelytunti oli ihana ja tuli todellakin tarpeeseen. Olo oli jälkeenpäin superhyvä ja energinen ja muistin taas kiitellä itseäni siitä, etten makaa krapulassa kotona.
Iltapäivällä kävimme vanhempieni kanssa syömässä jotain eksoottista nuudelimättöä, josta meinasi aluksi tulla vähän huono omatunto, mutta luettakoon tämä herkkupäiväkseni. Kummastuksekseni jaksoin syödä annoksesta vain puolet, eli jotain tuolla sisuskaluissani on muuttunut!

Kävimme myös äidin kanssa Ruohonjuuressa shoppailemassa, olen saanut äidinkin varovaisesti innostumaan joistain superfoodeista, kuten hampunsiemenistä ja MSM:stä.
Äiskä osti minulle chia-siemeniä kokeiluun, olen lukenut niistä aika paljon ja vaikuttavat mielenkiintoisilta. Kirjoitan niistä lisää jahka tutustun tarkemmin :)

Citydealissa on tänään mahtitarjous jonka ostin itsekin! Kuukauden aamuliikuntatunnit ja kuntosalin käyttö klo 06-16 kuntokeskus Fressissä KAHDELLE 20e!!!
Onhan tuo hankala aika jos käy töissä/koulussa, mutta jo parin tunnin jälkeen on kortti maksanut itsensä takaisin! Stadissa ryhmäliikunta on kallista...
Itseäni kiinnostaa erityisesti aamupilates ja spinning, jota en ole koskaan kokeillut. Myös muita tunteja voisi käydä kokeilemassa kun on mahdollisuus, paitsi Zumban taidan jättää periaatesyistä väliin...
http://www.citydeal.fi/deals/helsinki

lauantai 10. syyskuuta 2011

Lenkillä

Tänään oli ihan mielettömän hieno aurinkoinen päivä, joten lähdin kävely/hölkkäilylenkille Meilahdenpuistoon, vaikka oli tarkoitus pitää lepopäivä.
Tajusin vasta nyt miten upea paikka Meikun puisto on; kallioita, tiheää metsää, ruusutarhoja, KAIKKEA! Poistuin välillä hiekkatieltä kallioille ja pienille poluille tutkiskellakseni paikkoja ja tehostaakseni lenkkiä. Erilaiset maastot tuo hyvää lisäharjoitusta, kroppa kun pyrkii automaattisesti korjaamaan tasapainonsa, joten useammat lihakset pääsevät töihin.
Nyt kannattaa mennä luontoon lenkkeilemään kun vielä pääsee, myöhemmin syksyllä kalliot ovat varmaan vaarallisen märät ja talvella....noh, voisi olla ainakin tehokasta treeniä yrittää juosta umpihangessa.

Huomenna aamupäivällä olisi tarkoitus mennä savate clubille ensin tunnin lihaskuntotreeniin ja siitä suoraan tunnin venyttelyyn. Se tarkoittaisi sitä, että olen tällä viikolla treenannun viidesti + pari lenkkiä. Kuulostaa vähän överiltä, mutta ei kai siitä haittaakaan ole...?
En usko, että tämmöisellä tahdilla tulee jatkossa vedettyä kun alkuinnostus hälvenee.

perjantai 9. syyskuuta 2011

Aamupuurolla päivä käyntiin

En ole aamuisin vilkkaimmillani, joten aamupalani pitää olla helppo ja nopea valmistaa.
Puuro on hyvä aamupala, koska se pitää nälän poissa lounaaseen asti. Itse lisään puuroon superfoodeja antamaan kunnolla potkua päivään.

Puuron "pohjana" käytän Elovenan Hetki pikapuuropusseja. Ne paitsi maistuvat hyvältä, ovat ne myös naurettavan helppoja. Keitetään vettä,  heitetään 1 tai 2 pussia Hetki-puuroa lautaselle ja kuumaa vettä perään, hämmennetään, odotetaan hetki ja se on siinä.

Elovenan Hetki-puurot sisältävät muuten täysjyväviljaa. Ostin kerran vastaavanlaisia halpisversioita (Pirkka tms?) ja nepäs eivät olleetkaan täysjyvää. Maksan siis mieluummin pikkuisen enemmän ehdasta tavarasta. Elovenalla löytyy myös mm. ruispuuroa puolukalla, nom!



Nonniin, kun puuro on valmiina kipossa, lisään joukkoon seuraavanlaisen setin:

                            - n. 2 rkl hampunsiemeniä (Cocovi)
                            - n. 1rkl vehnäleseitä (Elovena)
                            - n. 1 rkl pellavansiemenrouhetta (?)
                            - n. 1 rkl maca-jauhetta (On the Earth Superfoods)
                            - n. 0,5-1 rkl siitepölyrakeita (Cocovi)

Jos jääkaapista/pakkasesta löytyy marjoja, niin niitäkin sekaan. Suomalainen mustikkahan on tunnetusti superfoodien kärkikastia!

Hampunsiemenet ovat mielestäni ihania, ja lisään niitä lähes kaikkeen, suolaiseen ja makeaan.
Macan makuun piti tottua hetki, nyt maku on suht miellyttävä ja sopii mielestäni puuroon.
Siitepölyä en voi sanoa minkäänsortin herkuksi ja kesti hetki, että keksin minkä sekaan se sopisi ja puuro toimii minusta parhaiten. Annan rakeiden hajota mössön sekaan sekoittamalla kunnolla, siten siitepölyä tuskin huomaa.

 
TADAA!! (huomaa mukaan eksynyt puolukka <3)

Puuron seuralaiseksi jokin hedelmä ja iiiiso kuppi kahvia ( pitäähän jotain paheita olla..).

torstai 8. syyskuuta 2011

Syömisestä, osa 1

Kuten aikaisemmin mainitsinkin, olen laittanut ruokailutottumukseni uuteen uskoon.
Aikaisemmin en juurikaan välittänyt mitä suuhuni tungin, kunhan ruoka on hyvää ja nopeasti lautasella.
Olen kyllä aina tykännyt tehdä ruokaa ja leipoa, mutta nälkäisenä laiskuus iskee ja houkuttavinta on vain tyrkätä pitsa uuniin tai keittää pastaa. Lisäksi useampien aineksien, mausteiden yms. ostaminen on ainakin itsestäni tuntunut kalliilta verrattuna vaikka makaronipussiin ja pestopurkkiin.

Nyt pyrin kokkaamaan kaiken mahdollisimman pitkälti itse. Tuoreus ja se, että tiedän tarkalleen, mitä ruoka sisältää, on alkanut kiehtomaan, varsinkin kun lisäaineista ja niiden pahuudesta jauhetaan kaikkialla.

Ruokavalioni on nykyisin kasvispainotteinen ja vähähiilihydraattinen.
Kasvispainotteinen lähinnä siksi, että kasvikset ovat hyviä ja terveellisiä ja tarvittavat proteiinit saan soijarouheesta/-suikaleista/-palleroista, jotka ovat paitsi monikäyttöisiä, myös halpoja kuin saippua ja säilyvät about ikuisesti. Olen myös lisännyt ravintoon erilaisia siemeniä proteiinin lähteiksi, esim. hampunsiemeniin olen aivan koukussa.
Vähähiilihydraattisuudella on todellakaan tarkoita HC-karppaamista, vaan huonojen, nopeiden hiilareiden välttämistä. En siis kokkaile pastaa tai perunaa, enkä syö välipaloina leipää. 
Syön kuitenkin joitain täysviljatuotteita, esimerkiksi puuroa ja leseitä, sekä paljon hedelmiä, joita karppaajat myös välttelevät. Näistä saatavat hiilarit ovat kuitenkin eri asia kuin pastan tai ranskanleivän höttöhiilarit, koska nämä hitaat hiilihydraatit pitävät nälän pitkään poissa ja verensokerin tasaisena, jolloin en mainostauolla juokse paniikissa kauppaan ostamaan suklaapatukkaa.

Kaloreita ja rasvaa vahtaan sen verran, että suosin esim. maitotuotteissa vähärasvaisia vaihtoehtoja, ja sipsit, karkit sun muut kaloripommit olen yrittänyt hylätä kokonaan.
En kuitenkaan noudata mitään näistä ohjeistani orjallisesti, otan kyllä namin jos joku tarjoaa ja voin syödä annoksen pastaa jos joku muu sen on minulle kokannut. On kuulemma laihdutuksellekin hyväksi, jos pitää kerran viikossa päivän, jolloin ei turhia pingota. Näin mikään himo ei kasva liian suureksi ja johda kauheaan mässäysrepsahduskohtaukseen JA aineenvaihdunta pysyy toiminnassa eikä siirry "säästöliekille".
Toivottavasti pitää paikkansa, kuulostaa minusta sen verran hyvältä!! :D

Ongelmana syömisessä minulla on edelleen a) annoskoot, jotka ovat usein jättimäisiä, koska ruoka on hyvää ja syöminen kivaa, ja b) ateriarytmi. Päivärytmini on muutenkin vähän raiteiltaan, valvon pitkälle yöhön ja nukun usein puoleenpäivään. Siksipä oikeaoppinen ateriarytmi on vaikea toteuttaa, pitäisi aloittaa kääntämällä päivärytmi normaaliksi. Yritän parhaani ja parempaan suuntaan olen menossa.

Olen muuten pitkän opettelun tuloksena oppinut syömään pienen aamiaisen! Siitä olen ylpeä, koska aikaisemmin vetäisin korkeintaan kahvin naamariin, yrittäen samalla pukea ja meikata.
Huomenna ajattelin kirjoittaa ruuasta lisää ja esitellä joka-aamuiseksi tavaksi muodostuneen aamupuuroni! (kuulostaapa uskomattoman typerältä :D)

Nyt kipitän suihkuun pesemään savate-treeneissä hankitun hien pois. Huomenna olisi vapaaehtoinen TEHOTREENI, katsotaan ovatko lihakset kuinka kipeät tämän illan jäljiltä (olen laiska venyttelijä..) ja uskallanko muutenkaan mennä.. jaiks.

minä minä minä

Kerronpa itsestäni. Vuosia on siis kertynyt rapiat parikymmentä, niistä kuusitoista ensimmäistä pikkukaupungissa kaakkois-suomessa ja siitä eteenpäin omassa kodissa Helsingissä. Kotona pyörii kahden miespuolisen kämppiksen lisäksi kaksi paksua ja huonosti käyttäytyvää kisua.

Lapsena harrastin aktiivisesti liikuntaa sadan muun harrastuksen joukossa, mutta omilleen muuttamisen jälkeen ovat harrasteet keskittyneet lähinnä baarikierroksiin, discotanssiin ja yöjuoksuun, ja elämäntavat ovat muutenkin olleet varsin epäterveelliset. Liikaa kaljaa, liian vähän unta, röökiä, jossain välissä pitsa tai mäkkiateria, seurauksena paha olo ja huono fiilis itsestä ja omasta kropasta.

Nyt siis opettelen pois tästä elämäntyylistä.
Projektillani ei ole selkeää aloitusaikaa, suunnitelma muotoutui hiljalleen kesän aikana ja nyt parisen kuukautta olen ottanut tämän hyvinkin tosissani.  Kyse ei ole mistään lyhytaikaisesta kokeilusta ja itsensä kiduttamisesta ja tunkemisesta haluttuun muottiin, vaan yrityksestä remontoida elämä juurta jaksaen uuteen uskoon niin, että muutos on pysyvä ja ennen kaikkea, itselleni mieluisa.
En näe mitään ideaa elämässä, joka ei tunnu hyvältä ja mielekkäältä, vaikka se olisikin jonkun ihanteiden mukainen.
Juhlimistakaan en aio kokonaan lopettaa (ikinä!) mutta jotain järkeä tähän meininkiin on saatava.
Turha baareissa roikkuminen vie kauheasti rahaa ja voimia, eikä ole enää aikoihin ollut erityisen hauskaa.

En ole painoindeksin mukaan ylipainoinen, mutta olo ja ulkomuoto tuntuvat löllöiltä, eikä erityisemmin tee mieli esiintyä kroppaa nuolevissa mekoissa, saatikka bikineissä TAI ALASTI! Huh! 
Kiloja haluaisin tiputtaa 5-10, jolloin olisin edelleen indeksissä normaalipainoinen, mutta siellä turvallisemmalla puolella.

Remontti tähän asti:

 Aloitin pari viikkoa sitten Savate Forme-nimisen lajin, suomeksi siis ranskalaista kunto(potku)nyrkkeilyä. Lajin valitsin sillä perusteella, että olen kokeillut nyrkkeilyä aikaisemminkin ja ihastuin siihen jo silloin. Ajatuskin aerobicistä ja mistälie zumbasta ahdistaa, askelkuvioiden opettelu ja hyppely ei kiinnosta. Mieluummin vedän säkkiä karjuen turpaan.
Minulle oli myös tärkeää, että harjoitukset ovat säännölliset ja sovittuina aikoina, jotta en päästä itseäni lintsaamaan. Treenit ovat kaksi kertaa viikossa, lisäksi on mahdollista käydä vapaavalintaisissa harjoituksissa esim. viikonloppuisin. Pari kaveria aloittivat myös lajin samaa aikaa, mikä tottakai tekee treenaamisesta entistä mukavampaa.
Olen aivan liekeissä savatesta, enkä lepopäivinä malttaisi odottaa seuraavaa kertaa kun pääsen treeneihin. En olisi KOSKAAN voinut kuvitella sanovani näin! Mutta ilmeisesti kyse on vaan oman lajin löytymisestä :) Olen varma, että jokaiselle on mahdollista löytää se sopivin ja motivoivin laji, jos vain jaksaa etsiä.



Savate formen lisäksi teen reippaita kävelylenkkejä muutaman kerran viikossa. Kävely on mukavaa, kuuntelen lempparimusiikkia ja mietin syntyjä syviä. Samalla tutustun kotikaupunkiini, jossa olen asunut jo vuosia, mutta josta aikaisemmin tunsin lähinnä keskustan baarit ja oman lähikaupan. Olen löytänyt mielettömiä paikkoja ihan kotini lähistöltä, ihmetyttää, miten olen voinut olla näinkin kauan tietämätön niistä.

Luonnollisesti olen liikunnan lisäksi remontoinut ruokavaliotani. Tästä ajattelin kirjoittaa ihan oman postauksensa, mutta lyhyesti voin kertoa, että olen ollut jo pitempään kiinnostunut ravitsemuksesta (ja silti syönyt lähinnä pitsaa ja valmisaterioita, koska olen typerä) ja tutkin usein eri ravintoaineita yms. netistä googlailemalla. Viime aikoina olen pahasti hurahtanut superfoodeihin, joita nyt kokeilen niin paljon kun budjetti sallii. Mutta niistäkin myöhemmin lisää.

Nyt lähden juuri heränneen ystäväiseni kanssa metsästämään aamukahvia, onhan kello jo puoli kolme iltapäivällä.....noh baby steps, baby steps ;)

(kuva nyysitty osoitteesta culturalacts.com)

keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Eka kerta!

Kas vain, nyt on blogi! Aloittaminen on pyörinyt mielessä jo hetkisen, kun tuntuu, että olisi hauska raportoida tämän suuren elämäntaparemonttini edistymistä. Ensisijaisesti tämä on tarkoitettu itselleni motivaattoriksi ja päiväkirjaksi, mutta en pahastu (päinvastoin!), jos joku eksyy lukemaan.

Tarkoitus olisi kirjoittaa pääasiassa liikunnasta, ruokavaliosta, hyvän olon tavoittelusta ja terveydestä.
Nämä ovat itselleni mielenkiinnonkohteina varsin uusia ja opin koko ajan monenmoista uutta ja jännää.
Mikään expertti tai guru en siis missään nimessä ole, joten lukeminen omalla vastuulla! 


Mitään postaustahtia en lupaa enkä mitään muutakaan, katsotaan mikä tuntuu hyvältä.